Pikkujuttuja, mutta ärsyttävät aina kuitenkin. Sitkeähermoisia ovat lentoemot ja -isännät näiden aasien kanssa aina:

1) Laskeutuessa koneen renkaat koskettaa maahan, niin alkaa *klikklikklik*-äänet, kun porukka availee turvavöitään. Huvin vuoksi se turvavyövalo tietysti enää siinä vaiheessa palaa…

2) ennen kuin kone on pysähtynyt pomppaa porukka pystyyn etsimään laukkujaan ylälokeroista. Myös silloin kun ollaa vain väliaikaisesti pysähdytty platalle odottamaan, että kone päästään pysäköimään.
Ja sitten kun tulee kuulutus, että “istumaan vielä”, niin ei totella, vai hyvin pitkällä viiveellä. Viimeksi istui yksi ukkeli alas vasta, kun kapteeni sille kuulutti että “alas”.
Joskus joku vielä saa laukun päähänsä tai kaatuu, kun kone lähteekin liikkeelle. Sitten minäkin taputan.

3) Lentokoneeseen mennessä tuntuu, että rivien 5-10 aaseilla on kovin kiire (lasketaan rivit 1-5 businessluokaksi). Nämä aasit kiirehtivät ekana koneeseen vain, että saavat pysähtyä käytävälle miettimään, että kukahan menisikään ikkunapaikalle, ja että ottaisiko ehkä sittenkin takin pois, vai eikö sittenkään.
Viimeksi ulkona vielä satoi ja osa joutui sateessa odottamaan, kun aasit arpoivat ja tukkivät käytävän.

Voi sitä ihanuutta, kun saa olla töissä lentokentän turvatarkastajana. Juu, mehän keksitään itse aina välillä ihan uusia sääntöjä ja nauretaan takahuoneessa sitten.

Säännökset ja säännöt lukevat meillä vain noin viidessä kyltissä ennen tarkastusta ja televisioruudulla pyörii jopa video, jossa esitetään tarkkaan, että mihin ne avaimet ja irtorahat sieltä taskusta laitetaan jne. kun turvatarkastukseen mennään.

Siitäkin huolimatta tulee näitä vakioita:
“Ai, pitääkö vyökin ottaa pois”
“Juu on mulla vielä taskussa rahaa, mutta ihan vähän vaan”
“Anteeksi mitä? Täytyykö minun todellakin riisua turkkini?”
“Ei ole nesteitä laukussa” -> “Ainiin, olihan siellä limu ja shampoo”

Valitettavan yleistä on myös se, että takin riisumista aletaan harkita vasta siinä vaiheessa kun ollaan vuorossa. Ja sitten ihmetellään samalla, että kun taas saanut jonottaa ties kuinka kauan… Huoh…